Rekrytointi- ja vuokratyöyrityksistä

Ensin viikon oma kokemus. Lähetin noin puolitoista kuukautta sitten hakemuksen erään rekrytointifirman kautta (HPL-auktorisoitu, tottakai). Sieltä oltiinkin aika pian yhteydessä, kyseltiin kiireisen tuntuisessa sähköpostissa lisätietoja ja palkkatoivomusta. Vastasin saman tien. Sitten täysi hiljaisuus. Yritin tuloksetta soittaa rekrytointifirman yhteyshenkilölle, lähetin sitten sähköpostia. Kyselin, että joko palkkaava yritys on tehnyt päätöksensä. Ei vastausta, ei edes sitä "valitettavasti tällä kertaa". Sivuillaan tämä yritys - jonka nimeä en mainitse - mainostaa olevansa ammattilainen alallaan ja tarjoavansa parasta mahdollista palvelua toimeksiantajilleen. Niinhän ne kaikki. Palveluasenteen luulisi näkyvän myös toiseen suuntaan, esimerkiksi edes perustason kohteliaisuutena vastata henkilökohtaisiin viesteihin. Vaikka hakijoita varmaan onkin jokaiseen tehtävään kymmeniä tai jopa satoja, voisi odottaa jonkinlaista kunnioitusta - onhan hakija käyttänyt paljon aikaa ja vaivaa hakemuslomakkeen täyttämiseen, hakemusviestin kirjoittamiseen ja myös siihen, että on aktiivinen ja yrittää edes ottaa yhteyttä henkilökohtaisesti yrityksen edustajaan. Ja voihan joskus käydä niinkin, että tämä huonosti kohdeltu työnhakija onkin asiakkaan roolissa rekrytointiyritykseen. Yksi huono kokemus vaatii aika kovan vakuuttelun luottamuksen uudelleen rakentamiseksi.

Päivän uutisotsikoihin on päässyt tuo aiemmin mainittu HPL eli Henkilöstöpalveluyritysten Liitto. Otsikoihin pääsyn syy on HPL:n kannalta varsin nolo, he nimittäin ovat yrittäneet vaikuttaa työntekijäpuolen järjestöjen vuokratyöntekijöille lähetettyihin vuokratyötä koskeviin kyselyihin kyseenalaisin keinoin. Näitä keinoja ovat olleet lehtien tietojen mukaan HPL:n jäsenyritysten ohjeistaminen ohjaamaan kyselyt vuokratyöhön positiivisesti suhtautuville työntekijöille. Mikähän mahtaa olla tavoite tuolla ohjeistuksella? Mitä sillä yritetään peitellä tai salailla? Sitäkö, että vuokratyöntekijän asema ei olekaan niin ruusuinen kuin annetaan ymmärtää? Ilmeisesti HPL tavoitteli liki vuoden takaisen tiedotteensa mukaista tulosta? Vuokratyöntekijät ovat yhä tyytyväisempiä työhönsä. Hyvä niin, mutta mikä on vuokratyöfirmojen ansio tässä edistyksessä? Vai onko niin, että esim. KKO:n vuokratyöstä antamat eräät päätökset ja linjaukset ovat pakottaneet yrityksiä parantamaan vuokratyöntekijän asemaa?

Varsin usein nämä vuokratyöyritykset ovat samoja firmoja kuin rekrytointiyrityksetkin tai ainakin kuuluvat samaan konserniin. Asiasta kirjoittaa ainakin Taloussanomat. Edelleen Taloussanomien mukaan työ- ja elinkeinoministeriö "miettii toimenpiteitä". Hyvä kun miettii, katsotaan tuleeko siitäkin mietinnöstä lopputulokseksi joku ympäripyöreä lausunto ja komitea, joka paneutuu asiaan ja tutkimuksissaan havaitsee, että vuokratyöntekijän asema Suomessa on hyvä. Verrattuna vaikkapa kiinalaiseen tai bangladeshilaiseen tekstiilityöläiseen.

Kuka kelpaa töihin?

Taloussanomat kirjoittaa artikkelissaan , että kaiken ikäisillä on omat haasteensa työllistymisessä. Olisiko parempi niin, että työnhakijalta ei saisi kysyä ikää esim. webbilomakkeella? Nythän tuo tieto tulee heti seuraavana nimen jälkeen. Tokihan iästä voi jotain päätellä esimerkiksi työhistorian ja opintojen valmistumisvuosien kauttakin, ehkä nekin pitäisi sitten laittaa muotoon "työsuhteen kesto: 1-3 vuotta, 4-8 vuotta jne.?

Edelleenkin oletukseni on, että ainakin joissain firmoissa ja rekrytointiyrityksissä hakemuksia karsitaan suoraan iän perusteella. Oletustani vahvistavat kokemukset aiemmista työpaikoistani, myös sukupuoli on ollut joissain tapauksissa hakijan ohitusperuste. Laillista? Eihän toki, mutta kukapa näitä voisi todistaa? Ainahan se paras tulee valituksi, eikö vain?